Mä olen niin oikeassa paikassa, luennot on kiinnostavia ja PBL (problmem based learning) on todella opettavaista. Tiistaina meillä oli etiikkaluento, jossa käytiin läpi lääkärin työn eettisiä kysymyksiä, vaito-olovelvollisuutta, käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa jne. Keskiviikkon luento käsitteli yleisiä asioita opiskeluun liittyen. Luennon ensimmäisessä osassa olimme vain me hammaslääketieteen opiskelijat (kaikki esittäydyimme isossa luentosalissa toisillemme, pikkasen jännitti :D ) ja seuraavaan luentoon osallistuivat myös medisiinarit. 

 

Torstaina käytiin läpi PBL:ää opiskelumenetelmänä ja minun ryhmälläni oli ensimmäinen PBL eli peba-sessio. Aiheena oli hukkuneen elvytys. Peban alussa valitaan ryhmästä puheenjohtaja ja sihteeri, yllättävää ettei ekalla kerralla noussut kovin montaa kättä.. :) joten toimin itse sihteerina. Olen ihan hullun esiintymiskammoinen, mutta siihen nähden sihteerin rooli meni hyvin. Eli sihteerin kuuluu kerätä Post It-lapuille ryhmän heittämiä ideoita ja lopuksi esittää kerätyt ajatukset. Iltapäivällä oli legendaarinen Ylämään kisat, jossa suoritettiin ryhmissä toinen toistaan hullumpia rasteja ja saatiin siinä pisteitä. Mitä vähemmän vaatteita, sitä enemmän pisteitä.. 

 

Perjantaina aamu alkoi ensihoidon lääkärin  luennolla. Hän kertoi työstään ja pelastuslaitoksen toiminnasta yleensä. Luento oli erittäin valaiseva ja päällimäisenä jäi mieleen, ettei kaikkia voida pelastaa. Itse kuuntelin luentoa tippa linssissä. Seuraavassa luennossa käytiin läpi elvytystä käytännössä. Luennon jälkeen meillä oli PPE-D eli puhallus-painelu-elvytys ja defibrillaattorin käytön harjoittelua käytännössä. Meidän opiskelijoiden tulee osata vain maallikkoelvytys. Lyhyesti käyn läpi mitä työstä jäi mieleen.

 

- Jos on yksin onnettomuuspaikalla, tulee ensimmäisenä tehdä hätäpuhelu ja sen jälkeen aloittaa painelu-puhalluselvytys.

 

- Jos auttajia on useampia, tilanne on tietenkin eri. Yksi voi soittaa hätänumeroon, yksi aloittaa elvytyksen ja kolmas hakea defibrillaattorin, jos lähellä on isompi kauppakeskus tai huoltoasema. Defibrillaattoria voi tiedustella esimerkiksi järjestyksenvalvojalta. 

1. Käännä uhri selälleen kovalle alustalle 
2. Leikkaa/poista vaatteet, niin että rintakehä on paljas 
3. Katso hengittääkö uhri normaalisti kokeilemalla virtaako ilma ulos hengitystiestä ja nouseeko ja laskeeko rintakehtä. Tähän saat käyttää aikaa max. 10 sekuntia. Jos hengittää normaalisti, käännä kylkiasentoon, muuteen siirry seuraavaan kohtaan. Eloton potilas ei hengitä. Tässä on huomioitava se, että normaalissa hengityksessä uhri ei hauko henkeään. Henkeä haukkova tajuton potilas ei hengitä normaalisti, vaan on aloitettava elvytys.
4. Aloita painalluksilla 30kpl. Painelun oikea paikka on rintalastan keskikohta. Painelun ja puhalluksen suhde on 30:2 eli 30 painallusta ja sen jälkeen  käännä uhrin päätä takaakse päin, jolloin hengitystie aukeaa. Sulje uhrin sieraimet ja puhalla kaksi 1 sekuntia kestävää puhallusta. Painelulla aloitetaan siksi, että kun uhri on mennyt juuri tajuttomaksi, veressä on riittäväksi happea.(HUOM. Ainoat poikkeukset ovat tässä hukkunut ja alle murrosikäinen lapsi. Jos kyseessä jompi kumpi näistä, on elvytys aloitettava viidellä puhalluksellä ja painelu-puhalluselvytystä annettava 1min ajan ennen hätänumeroon soittamista.
5. Defibrillaattori on tärkeä saada nopeasti paikalle, joko pelastuslaitoksen toimesta tai jos lähettyvillä on defibrillaattori. Laite on se, jolla parannetaan uhrin selvitymismahdollisuuksia huomattavasti. Defibrillaattori on hyvin yksinkertainen käyttää. Aloita kytkemällä laite päälle. Sen jälkeen laite pyytää kiinnittämään johdoissa kiinni olevat tarralaput (eletrodit). Tarroissa on kuva, mihin kohtaa ne sijoitetaan. Toinen oikealle puolelle rintakehää ja toinen vasemmalla kyljelle rintakehän korkeudelle. Näin sähkövirta kulkee sydämen läpi. (Jos potilaalla on tahdistin, eli näkyy selkeä kohouma vasemmalla puolella rintakehää, laita kyljelle kuuluva tarra selän puolelle). Kun tarrat on potilaassa, defibrillaattori sanoo: "irti potilaasta, analysoin rytmiä." Sen jälkeen laite sanoo joko (1) "defibrilloitava rytmi", jolloin se käskee defibrilloimaan, eli painamaan vilkkuvaa oranssia nappia. Sen jälkeen laite sanoo "defibrilloitu, jatka peruselvytystä" tai "defibrilloitu, tarkista potilas ja jatka tarvittaessa peruselvytystä". Elvytyksen voi lopettaa vasta, kun potilas osoittaa virkoamisen merkkejä, liikuttaa raajojaan ja availee silmiään. Muuten jatkat elvytystä defirbrillaattorin ohjeiden mukaan tai kun apu tulee paikalla tai itse väsyt. (2) Laite voi sanoa myös "ei-defibrilloitava rytmi, jatka peruselvytystä", jolloin defibrilloinnista ei ole apua eli jatkat normaalisti peruselvytystä. Defirbrillaattori tarkistaa uhrin rytmin kahden minuutin välein, joten sen ajan elvytät normaalisti. Älä siis irroita tarroja uhrista missään vaiheessa.

- Defibrilloitava rytmi on joku kammiovärinä tai kammiotakykardia, eli sydämmessä on sähköistä toimintaa

- Eli defibrilloitava rytmi tarkoittaa sitä, että sydämessä ei ole sähköistä toimintaa, eli kyseessä asystole tai sykkeetön rytmi. Tällöin sydämessä ei ole sähköistä toimintaa ja on jatkettava peruseltyvystä, jolla saatetaan saada aikaan kammiovärinä ja voidaan defibrilloida.

- Aina kun epäilyttää, että tuleeko elvytys aloittaa, se tulee aloittaa. Sillä saa vähemmän harmia aikaan kun elvyttämättä jättämisellä.

Tämä tosiaan toimii lukupäiväkirjanani ja tarkemmat ohjeet löytyy esimerkiksi täältä

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi17010

http://www.ensiapuopas.com/elvytys.html

 

Opinnot ovat vihdoin ja viimein alkaneet. Eilen sunnuntaina meillä oli tutor-ryhmien tapaaminen ja tutustumista yhdessä Kallion kuppilassa. Omassa tutor-ryhmässäni oli kaiken ikäistä porukkaa ja minä 27-vuotiaana olin vanhin. Monella oli jonkinlainen opiskelutausta, oli röntgenhoitajaa, kemiaa lukeneita, sairaanhoitajaa jne. Ikähaitari oli varmaankin 19-27v. Aluksi leikimme nimileikkejä (ai että ne on raivostuttavia..) ja siinä oppi kuitenkin kaikki nimet ja kotipaikkakunnat. Tutorimme on oikeen mukavan oloinen tyyppi, samoin koko tutorryhmämme. Lekittyämme tarpeeksi suunnistimme Meilahden kampusalueelle, jossa käytiin Biomedicumissa katsomassa luentosalit ja peba-tilat (problem based learning). Peba-tiloissa työskennellään pienryhmissä kurssien eri aiheiden parissa. Samalla reissulla tutustuimme myös kirjastoomme Terkkoon, josta löytyi mukavan näköiset 24h lääkisläiselle aukiolevat luku- ja hengailutilat. Lisäksi sieltä saa ilmaista kahvia!! Edellisestä tutkintoa suorittaessani jouduin kyllä itse maksamaan kahvini.. Meilahdessa palloilun jälkeen menimme syömään Vapianoon muutaman muun tutor-ryhmän kanssa. Syömisen jälkeen matka jatkui Kallioon, jossa tutustuminen jatkui vapaamuotoisesti ja pientä ohjelmaakin oli. Kuppilassa oli sekä medisiinarit että denttarit. Denttareista löytyikin useampi ikäiseni tyyppi, olin vähän ressanut sitä, että kaikki muut ovat todella nuoria..

Tänään oli ensimmäinen virallinen ohjelmanumero eli infotilaisuus, jossa esiintyi dekaani ja muita tärkeitä tyyppejä. Oli kyllä kiva huomata, miten saman henkistä porukkaa nuo vanhemmatkin ihmiset tuolla tiedekunnassa olivat! Kaikki luennoistijat korostivat yhteisöllisyyttä, ja että lääkäreiden keskuudessa on huippuhyvä yhteishenki. No siltä se tosiaan näyttikin. Luennon jälkeen ohjelmaa olisi ollut vielä meillä denttareilla Ruskeasuolla, jossa jaetaan vuosikurssimme vastuutehtäviä esim. isännät, emännät, talousvastaa ym. Itse olen ollu aikoinaan taloudenhoitajan, järjestövastaavan sekä ympäristövastaavan tehtävissä, joten vastuutehtävät ei enää kiinnosta. Tästä syystä skippasin koko session ja lisäksi koirat olisivat yksin liian pitkän aikaa, koska illalla on Ekan illan -bileet. Itse olen flunssassa tällä hetkellä, joten menen vain etkoille. Olen aina ollut enemmän etkoilija, koska baarissa on aina niin kova meteli ja vilinä, ettei siellä tutustu niin hyvin ihmisiin. Torstaina alkaa ensimmäinen kurssi Toimiminen hätä- ja kriisitilanteissa, sitä odotan kovasti :)

Reilu kuukausi sitten sain elämäni odotetuimman kirjeen. Hyväksymiskirjeen. Minut oli hyväksytty Helsingin Yliopiston Hammaslääketieteelliseen tiedekuntaan, jonne ovet aukesivat kolmannella yrittämällä. Kokeesta sain raakapisteitä kymmenen pistettä yli rajan, joten eipä menty aivan rimaa hipoen edes sisään. Tarkoitus olisi kirjoitella koulun alettua säännöllisen epäsäännöllisesti lääketieteellisen opinnoista.

 

Kesätöitä on vielä kolme viikkoa. Ensimmäinen kouluun liittyvä tekeminen on HLKS:n tapaaminen ja tutor-ryhmän tapaaminen, nämä molemmat tapahtuvat koulun alkamista edeltävänä viikonloppuna.

 

Tässä vielä tunnelmia lämpimästä Monacosta, jossa tuli kesällä vierailtua.